22.11.2017    KAAVOITUSKATSAUS  2017

 

7.1.2015

Maaseudun kaavoituskäytäntöjen kehittäminen

Kilpailukyinen ja elinvoimainen maatalous vaatii yhä useammin suurempia tilakokoja ja isompia eläintuotantoyksiköitä. Suoriin rakennuslupiin perustuva maaseudun perusrakentamisoikeuteen tukeutuva pistemäinen haja-asutus vaikeuttaa tuotantoyksiköiden laajentumista ja pirstoo yhtenäisiä peltoalueita.

Maaseudun kaavoituskäytäntöjen kehittämishankkeella pyritään turvaamaan maatalouselinkeinon tulevaisuus. Hankkeen tarkoituksena on mahdollistaa tuotantoyksiköiden laajentumismahdollisuudet ja vähentää hajuhaittojen aiheuttamia valituksia. Lainsäädäntöön ehdotetaan muutoksia, jotta uudisrakentaminen voidaan sijoittaa olemassa oleviin kyliin ja niille ranta-alueilla, jotka ovat tehottomia maanviljelykseen.

Työryhmä ehdottaa, että kyliin rakennettaisiin suoralla rakennusluvalla yleiskaavan perusteella. Tämä vaatisi maankäyttö- ja rakennuslain muutosta tai tulkinnan uudelleenlinjausta. Se tarkoittaa myös merkittävän rakentamispaineen määritelmän poistamista tai tulkitsemista toisin. Laissa määritelty haitallinen yhdyskuntakehitys kieltää tällä hetkellä rakennusluvan myöntämisen kyläalueella, johon kohdistuu merkittävä rakentamispaine. Työryhmän mielestä yleiskaavan käyttö olisi mahdollista myös kylän ollessa vesistön ranta-alueella.

Työryhmä ehdottaa, että rantarakentamisen poikkeamisvalta siirretään kokonaisuudessaan ELY-keskuksilta kunnille, joiden kaavoitustoimi ja muu maankäytön ohjaus on riittävän kehittynyt. Näin ollen vesistöjen ranta-alueilla rakennetaan kuten muuallakin kaava-alueiden ulkopuolisilla alueilla suoralla rakennusluvalla tai suunnittelutarveharkinnan perusteella.

Ympäristölupaprosessin kehittäminen on tärkeää maatalouselinkeinon turvaamiseksi. Työryhmä ehdottaa, että ympäristöluvat siirretään aluehallintovirastolta kuntien päätettäväksi ja eläinsuojien sijoittamisen edellytykset selvitetään maankäyttöratkaisujen yhteydessä riittävän laajoin tutkimuksin. Työryhmä nostaa esiin myös valitusoikeuden rajaamisen mahdollisuuden esimerkiksi tilanteissa, joissa on oikeusvaikutteisella yleiskaavalla tai asemakaavalla vahvistettu maankäyttö.

Hanketta esiteltiin eduskunnassa perjantaina 28. marraskuuta. Maaseudun kaavoituskäytäntöjen kehittämishankkeen julkinen esittelytilaisuus pidettiin Seinäjoen kaupungin valtuustosalissa maanantaina.

Hanketta on koordinoinut Seinäjoen seudun elinkeinokeskus. Työryhmään ovat osallistuneet Ilmajoen kunnan sekä Lapuan ja Seinäjoen kaupungin kaavoittajat ja ympäristöviranomaiset. Ohjausryhmässä on ollut edustus mainittujen kuntien lisäksi maa- ja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksesta, Etelä-Pohjanmaan MTK:sta, A-Tuottajat Oy:stä, Osuuskunta Maitosuomesta sekä Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Lisätiedot: Ilmajoen kunnasta kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola ja kaavasuunnittelija Tapio Mäntymaa, Lapuan kaupungista kaupungingeodeetti Tapio Moisio, Seinäjoen kaupungista kaavoitusjohtaja Hilkka Jaakola, yleiskaava-arkkitehti Jyrki Kuusinen ja kehittämisjohtaja Erkki Välimäki sekä Seinäjoen elinkeinokeskuksesta  maaseututoimen päällikkö Matti Punkari.

Maaseudun kaavoituskäytäntöjen kehittäminen