Sekä kuntalaisilta että kunnan johtoryhmältä on tullut toive päästä esittäytymään ja kertomaan kunkin osaston ajankohtaisista asioista. Kunnan johtoryhmän muodostavat tällä hetkellä: hallinto-ja talousjohtaja Marko Lähde, vs. sosiaalijohtaja Susanna Lammi, sivistysjohtaja Janne Hakala, varhaiskasvatusjohtaja Eveliina Nokua-Keisanen, tekninen johtaja Paavo Perälä, yritysasiamies Rami Mattila ja henkilöstöjohtaja Sanna-Maija Kormano. Kunnanjohtaja johtaa ryhmää ja se kokoontuu tiistaiaamuisin. Vuoden mittaan kukin jäsen kirjoittaa vuorollaan oman juttunsa kunnan kuulumisista.
Olen työskennellyt Ilmajoen kunnanjohtajana vuodesta 2004. Tätä aikaisemmin virkasuhteet ovat olleet: Ylihärmän kunnanjohtaja, Härmänmaan seutukunnan kehittämispäällikkö ja Alajärven ammatti-instituutin rehtori. Koulutukseltani olen agronomi.
Kasvu ei tule kuitenkaan ilman panostuksia. Muun muassa lasten päivähoitoverkosto on myllätty uuteen uskoon, kouluja on laajennettu sekä keskustassa että Ahonkylässä ja tonttimaan hankintaa tehdään jatkuvasti hyvässä yhteistyössä maanomistajien kanssa. Kasvu on merkinnyt henkilöstökulujen kasvamista ja investoinnit ovat vaatineet velan ottoa. Viimeisin kaikkia kuntalaisia palveleva rakennushanke on Sote-keskuksen valmistuminen. Sen kuntoutusyksikkö otetaan käyttöön alkavan kesän aikana.
Kasvu jatkuu, jos kykenemme vastaamaan kuntalaisten palvelutarpeeseen, oli tarve mikä tahansa: terveydenhuolto, päivähoito, liikunta, harrastustoiminta, viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö. Palvelut maksavat ja niin johtoryhmä kuin luottamushenkilötkin tasapainottelevat kovassa paineessa rahan riittävyydestä. Menoja on helppo lisätä, mutta tuloja on haastavaa saada lisää. Ilmajoen kunnan tulot ovat 85 miljoonaa euroa. Niistä 35 prosenttia kertyy valtionavustuksesta ja loput 65 prosenttia henkilöverotuksesta, palvelumaksuista, kiinteistö- ja yhteisöveroista sekä voimalaitosverosta. Henkilöstöä kunnalla on noin 700 työntekijän verran.
Miten sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus järjestetään ja säilyvätkö lähipalvelut? Toinen merkittävä tulevaisuuden hanke on liikenneväylät. Kantatie 67 suunnitellaan muutettavan nelikaistaiseksi välillä Alakylän risteys–Hannukselan risteys. Eritasoliittymiä Ilmajoen puolelle tullee Ahonkylän kohdalle ja nykyiseen Siltalan risteykseen. Rataakin saatetaan siirtää jossain kohtaa. Maatalousliikenne järjestetään uudelleen kahdella rinnakkaisväylällä. Hanke tulee olemaan mittava ja kallis, mutta onnistuessaan se lisää Ilmajoen kunnan houkuttavuutta sekä asuinkuntana että yrittäjien silmissä.
Ilmajoella on vahva Ilmajoki-henki. Puolustetaan kuntaamme ja itsenäisyyttämme. Kuullaan asukkaita ja yritetään vastata mahdollisimman hyvin toiveisiin. Sillä on myös käänteinenkin puoli: jos tuo henki rakoilee merkittävästi, on peli menetetty.
Ilmajoella 19.4.2021
Seppo Pirttikoski
kunnanjohtaja
Johtoryhmän kuukausiblogissa Ilmajoen kunnan johtoryhmän jäsenet kirjoittavat vuorollaan vapaamuotoisesti oman osastonsa ajankohtaisista asioista. Kirjoitukset julkaistaan myös Ilmajoki-lehdessä.