Lastensuojelu

Jokaisella lapsella on oikeus erityiseen suojeluun. Lapselle kuuluu turvallinen ja virikkeellinen kasvuympäristö niin, että hän voi kehittyä tasapainoisesti ja monipuolisesti. Lastensuojelun tehtävänä on lapsen oikeuksien turvaaminen sekä vanhempien ja muiden huoltajien tukeminen kasvatustehtävässä. Ensisijaisesti pyritään siihen että lapsi/nuori voi kasvaa ja kehittyä omassa kodissaan.

Lastensuojeluasia voi tulla vireille:

  • 12 vuotta täyttäneen lapsen omasta tai hänen huoltajansa yhteydenotosta
  • lastensuojeluilmoituksen saapumisesta
  • yhteydenotosta tuen tarpeen arvioimiseksi tai
  • mikäli sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä saa muutoin tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeesta (esim. muun sosiaalipalvelun tai etuuden hakemisen yhteydessä).

Lastensuojeluilmoitus

Jokainen, joka on huolissaan lapsen tai nuoren tilanteesta voi ottaa yhteyttä lapsiperheiden sosiaalityöhön tai kiireellisissä tapauksissa ja virka-ajan ulkopuolella sosiaalipäivystykseen tai yleiseen hätänumeroon. Yhteydenottaja voi olla myös lapsi tai nuori itse. Eräillä ammattikunnilla ja luottamustoimessa toimivilla tahoilla on lakisääteinen velvollisuus ilmoituksen tekemiseen. Yksityishenkilö voi tehdä ilmoituksen myös nimettömänä.

Ilmoituksen tekemisen taustalla voi olla hyvin erilaisia seikkoja, jotka liittyvät lapsen hoidon ja huolenpidon tarpeeseen, kehitystä vaarantaviin olosuhteisiin tai lapsen omaan käyttäytymiseen. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi:

  • lapsen tai huoltajan pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö, tai niiden uhka
  • puutteet lapsen hoidossa tai huolenpidossa
  • lapsen huoltajan päihde- tai mielenterveysongelmat, jaksamattomuus, oman hoidon laiminlyöminen
  • lapsen oma päihteidenkäyttö, mielenterveysongelmat tai itsetuhoisuus
  • vanhemman ja lapsen väliset vakavat vuorovaikutusongelmat
  • jatkuva koulunkäynnin laiminlyönti
  • lapsen suhteeton vastuu perheen arjesta esimerkiksi vanhemman sairauden vuoksi

Jos et ole varma, pitäisikö lastensuojeluilmoitus tehdä, kysy ensin neuvoa lapsiperheiden sosiaalityöntekijältä kertomatta lapsen henkilöllisyyttä.
Älä jätä ilmoitusta tekemättä, vaikka arvelisitkin, että joku muu on jo tehnyt ilmoituksen. Älä myöskään jätä ilmoitusta tekemättä, vaikka tietäisit, että perhe on jo lastensuojelun asiakas. Uusi ilmoitus tai useat ilmoitukset auttavat näkemään kokonaistilanteen paremmin.

Tee lastensuojeluilmoitus ensisijaisesti aina kirjallisena. Tarvittaessa voit tehdä ilmoituksen myös sähköisesti, puhelimitse tai käymällä virastossa. Älä koskaan tee lastensuojeluilmoitusta suojaamattomalla sähköpostilla. Ilmoituksen tiedot ovat arkaluonteisia.

Asian vireilletulon jälkeen lastensuojelun sosiaalityöntekijä arvioi välittömästi onko lastensuojelun tarve kiireellinen. Muissa tapauksissa sosiaalityöntekijä arvioi seitsemän arkipäivän kuluessa, onko tehtävä lastensuojelutarpeen selvitys.

Ilmoitus itsessään ei tee kenestäkään vielä lastensuojelun asiakasta.

Avohuolto

Usein lastensuojeluun liittyy pelkoa siitä, että lapsi viedään pois. Todellisuudessa lasta pyritään aina auttamaan niin, että hän voisi asua omassa kodissaan oman perheensä kanssa.

Avohuollon tukitoimia täytyy järjestää viipymättä, kun sosiaalityöntekijä on todennut lastensuojelun tarpeen. Avohuollon tukitoimien tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa lapsen vanhempia ja huoltajia lapsen kasvatuksessa. Avohuollon tukitoimet ovat siten ensisijaisia huostaanottoon ja sijaishuoltoon nähden.

Avohuollon tukitoimia ovat muun muassa lastensuojelun sosiaalityö, tehostettu perhetyö, tukihenkilö ja -perhe, lasta kuntouttavat hoito- ja terapiapalvelut, koko perheen sijoitus perhe- tai laitoshoitoon tai lapsen sijoitus avohuollon tukitoimena. Mikäli avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen kannalta tarkoituksenmukaisia, mahdollisia tai riittäviä, on lapsi otettava huostaan.

Sijaishuolto

Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan kiireellisesti sijoitetun, hallinto-oikeuden väliaikaisella määräyksellä sijoitetun tai huostaan otetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä oman kodin ulkopuolella joko perhehoitona tai laitoshoitona.

Kiireellinen sijoitus

Jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa, sijoitetaan hänet kiireellisesti kodin ulkopuolelle. Lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti perhehoitoon tai laitoshoitoon tai järjestää muulla tavalla hänen tarvitsemansa hoito.

Kiireellisestä sijoituksesta päättää sosiaalityöntekijä. Ennen päätöstä sosiaalityöntekijä selvittää lapsen ja vanhemman mielipiteen, ellei siitä käsittelyn viivästymisen vuoksi aiheudu haittaa lapsen terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle.

Kiireellinen sijoitus voi jatkua 30 vuorokautta ja jatkopäätöksellä toiset 30 vuorokautta, yhteensä 60 vuorokautta kiireellisen sijoituksen alkamisesta.
Jos huostaanottoa koskeva hakemus toimitetaan hallinto-oikeudelle määräajassa tai jos kiireellinen sijoitus tehdään huostaanottohakemuksen ollessa jo vireillä hallinto-oikeudessa, kiireellinen sijoitus voi jatkua siihen asti kunnes huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevassa asiassa annetaan päätös.

Huostaanotto

Jos avohuollon tukitoimet eivät riitä lapsen terveyden ja kehityksen turvaamiseksi, lapsi voidaan ottaa huostaan. Lastensuojelussa huostaanotto on viimesijainen ja lapsen ja perheen elämään voimakkaimmin vaikuttava keino turvata lapsen hyvinvointi.
Lapsi on otettava huostaan,

  • jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä ja kehitystä ja
  • jos avohuollon tukitoimet eivät olisi lapsen huolenpidon kannalta sopivia tai mahdollisia tai jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja
  • jos sijaishuolto on lapsen edun mukaista.

Lasta ja nuorta tuetaan jälkihuollolla huostaanoton päätyttyä.

Jälkihuolto

Kunta järjestää huostassa olleelle tai vähintään puoli vuotta avohuollon sijoituksessa olleelle lapselle ja nuorelle tarvittavan jälkihuollon. Jälkihuollolla tarkoitetaan sijaishuollon tai pitkän avohuollon sijoituksen päättymisen jälkeen tarjottavaa yksilöllistä tukea lapselle tai nuorelle sekä hänen huoltajilleen tai muille kasvatuksesta vastaaville henkilöille. Jälkihuollon tarkoituksena on tukea lapsen kotiutumista sijaishuollosta tai auttaa aikuistuvaa nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet itsenäisen elämän aloittamiselle. Jälkihuollon tukitoimet rakennetaan lapsen tai nuoren yksilöllisen tarpeen mukaan ja suunnitelmallisesti yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy nuoren täyttäessä 25 vuotta tai viiden vuoden kuluttua siitä kun lapsi on sijoittamisen päättymisen jälkeen ollut viimeksi lastensuojelun asiakkaana.

Lisätietoa jälkihuollosta saat omalta sosiaalityöntekijältäsi.

Sosiaalitoimisto

ma-pe klo 9-15

Ilkantie 18 (1. kerros)
60800 Ilmajoki

etunimi.sukunimi@ilmajoki.fi

soittoaika ma-to klo 10-11

 

Yhteystiedot

Ikkelä-Koski Marja

sosiaaliohjaaja

Kuutti Mari

vs. sosiaaliohjaaja

Lammi Susanna

vs. sosiaalityöntekijä

Savioja Minna

sosiaalityöntekijä

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja kriisipäivystyskeskus

Sosiaalipalveluiden ajankohtaiset

Ajankohtaiset29.5.2020
Uimahalli ja liikuntahallit avautuvat rajoitetusti, myös kirjasto avautuu. Tiedotetta päivitetty 9.7.2020
Ajankohtaiset29.4.2020
Sijaisperheenä toimiminen.
Korona2.4.2020
toimii laajennetusti Korona-pandemian aikana.