EtusivuHyvinvointi ja soteLapsiperheetPerheoikeudelliset palvelutLapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta sopiminen

Lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta sopiminen

Lapsen huolto

Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitamista ja lapsen asioista päätöksentekoa. Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu.

Huoltajalla on vastuu lapsen hyvinvoinnista ja hänellä on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta, asuinpaikasta, harrastuksista sekä muista lapsen henkilökohtaisista asioista. Ennen kuin huoltaja tekee päätöksen lapsen henkilökohtaisessa asiassa, hänen tulee keskustella asiasta lapsen kanssa, jos se lapsen ikään ja kehitystasoon ja asian laatuun nähden on mahdollista. Päätöstä tehdessään huoltajan on otettava huomioon lapsen mielipide ja toivomukset. Huoltajan on myös kerrottava lapselle lasta koskevista päätöksistä ja muista lapsen elämään vaikuttavista asioista lapsen ikään ja kehitystasoon nähden sopivalla tavalla. Huoltajalla on oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta.

Huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeitten ja toivomusten mukaisesti. Huoltajan tehtävänä on mahdollistaa myönteiset ja läheiset ihmissuhteet lapsen ja hänen molempien vanhempiensa välillä sekä vaalia lapsen muita tärkeitä ihmissuhteita. Lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä.

Huoltajan oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään: Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta.

Huoltajuus lapsen syntymän tai sopimuksen perusteella

Kun lapsi syntyy avioliitossa, ovat molemmat vanhemmat yhdessä hänen huoltajiaan. Vanhempien erotessa tai kun lapsen isyys/äitiys selvitetään lapsen syntymän jälkeen, vanhemmat voivat laatia sopimuksen yhteishuollosta tai yksinhuollosta toiselle vanhemmalle. Ennen lapsen syntymää lapsen tunnustava vanhempi saa huoltajuuden vanhemmuuden vahvistamisen yhteydessä 1.12.2019 alkaen. Lapsen huolto voidaan uskoa myös muulle henkilölle (ks. oheishuolto) kuin vanhemmille lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella.

Huoltomuodolla ei ole vaikutusta kummankaan vanhemman sosiaaliturvaan. Lapsen huoltomuodosta riippumatta lapsella on oikeus saada elatusta molemmilta vanhemmiltaan sekä oikeus tavata molempia vanhempiaan. Yhteishuolto ei siis merkitse lapsen menojen tasaamista puoliksi tai lapsen asumista puoliksi kummankin vanhemman luona.

Lapsilisä maksetaan korotettuna vanhemmalle silloin, kun vanhempi asuu yksin lapsen kanssa ilman taloudessa asuvaa puolisoa. Juridisella huoltomuodolla ei ole vaikutusta korotuksen myöntämiseen.

Huoltomuodot

Huoltaja päättää lapsen asuinpaikasta, kansalaisuudesta, kasvatuksesta, päivähoidosta, koulusta, lapsen etu- ja sukunimestä, uskonnosta, passiasioista, terveyden- ja sairaanhoidosta, äidinkielestä ja harrastuksista. Huoltajalla on oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta.

Yhteishuolto molemmille vanhemmille

Kummankin vanhemman ollessa lapsen huoltaja, he päättävät yhdessä em. lapsen asioista. Lisäksi he toimivat holhoustoimilain mukaisesti lapsen edunvalvojina lapsen pankki- ja varallisuusasioissa. Yhteishuolto edellyttää vanhempien kykyä toimia yhdessä lapsen parhaaksi.

Yksinhuolto toiselle vanhemmalle

Jos vain toinen vanhemmista on lapsen huoltaja, hänellä on oikeus yksin tehdä lasta koskevat päätökset. Viranomaiset (esim. päiväkoti, koulu, terveydenhoito, sosiaalitoimi) antavat lasta koskevat tiedot vain huoltajalle ja vain huoltajan erikseen antamalla luvalla toiselle vanhemmalle.

Tietojensaantioikeus yksinhuollossa

Vanhemmat voivat sopia tietojensaantioikeudesta vanhemmalle tai muulle henkilölle, joka ei ole lapsen huoltaja. Tietojensaantioikeus oikeuttaa lapsen salassa pidettävien tietojen saamiseen eri viranomaisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Tietojensaantioikeus voi olla yleinen tai vanhemmat voivat rajata sen koskemaan tiettyjä asioita (esim. terveyden- ja sairaanhoito) tai tahoja (päiväkoti, koulu). Muulle henkilölle sovittava tietojensaantioikeus edellyttää henkilön antamaa kirjallista suostumusta.

Huollon uskominen muulle henkilölle kuin lapsen vanhemmalle (oheishuolto)
Lapsen huolto voidaan uskoa vanhempien lisäksi muulle henkilölle kuin vanhemmille. Oheishuolto tarkoittaa sitä, että vanhempien lisäksi joku muu henkilö on toisen vanhemman tai molempien vanhempien ohella lapsen huoltaja.

Oheishuoltaja saa täysivaltaiset huoltajan oikeudet päättää lapsen asioista yhdessä lapsen muiden huoltajien kanssa. Oheishuolto ei vapauta vanhempia lapsen elatusvastuusta, eikä oheishuoltaja ole elatusvelvollinen lasta kohtaan.

Jos lapsella on oheishuoltaja/huoltajat, tarvitaan häneltä suostumusta tehtäessä sopimus:

  • vanhemman tapaamisoikeudesta
  • asumisesta jommankumman vanhemman luona
  • huollon muutoksesta (yksinhuolto yhteishuolloksi, yhteishuolto yksinhuolloksi)
  • muun henkilön tiedonsaantioikeudesta
  • ei-huoltaja vanhemman tiedonsaantioikeudesta

Huollon uskominen muulle henkilölle edellyttää, että se on lapsen edun mukainen ratkaisu ja että kaikki osapuolet ovat tietoisia asian oikeusvaikutuksista. Asian arvioiminen edellyttää lastenvalvojan tai sosiaalityöntekijän selvitystä. Kaikkien osapuolten on osallistuttava yhtäaikaisesti lapsen oheishuoltoneuvotteluun.

Tehtävänjako eli yhteishuollon jakaminen

Jos lapsella on kaksi tai useampia huoltajia, he voivat sopia huoltoon kuuluvien tehtävien jaosta, jos lapsen etu sitä edellyttää. Yhteishuoltajat voivat sopia esimerkiksi, että X päättää yksin lapsen terveyden- ja sairaanhoitoa koskevista asioista, muista asioista huoltajat päättävät yhdessä.

Asuminen

Vanhempien asuessa erillään heidän on ratkaistava se, kumman vanhemman luona lapsi asuu. Lapsen toive ja mielipide on tärkeä, mutta valintaa ja vastuuta päätöksestä ei saa jättää yksin lapsen tehtäväksi. Lapsen kannalta huomioitavia asioita ovat muiden muassa:

  • miten lapsen hoitaminen, ruokailu ja vaatehuolto sujuvat
  • kuinka paljon vanhemmalla on aikaa lapselle
  • miten päivähoito ja koulu järjestyvät parhaiten
  • miten lapsi säilyttää tärkeät ihmissuhteensa (toisen vanhemman tapaaminen, sukulaiset, ystävät)

Lapselle on tärkeää, että hänellä on tietoa ja tunne siitä, mihin hän kuuluu. Avoin keskustelu asiasta ja yhteydenpidon säilyminen kummankin vanhemman kanssa lisäävät lapsen turvallisuuden tunnetta erossa.

Vuoroasuminen

Mahdollista on myös, että lapsi asuu vuoroin kummankin vanhemman luona. Vuoroasuminen edellyttää vanhemmilta joustavuutta ja hyvää yhteistyökykyä. Lapsen ikä ja persoonallisuus on otettava huomioon silloin, kun vanhemmat suunnittelevat vuoroasumista.

Lapsella voi olla kahdesta kodista huolimatta vain yksi virallinen asuinpaikka, jonka mukaan määräytyvät tietyt palvelut, kuten koulupolku ja terveydenhuolto. Vuoroasumista koskevaan sopimukseen kirjataan, kumpi koti ilmoitetaan viralliseksi asuinpaikaksi.

Velvollisuus ilmoittaa aiotusta muutosta

Lapsen vanhemman on ilmoitettava toiselle vanhemmalle aikomuksestaan muuttaa asuinpaikkaansa, jos muutolla olisi vaikutusta huollon tai tapaamisoikeuden toteutumiseen. Sama koskee lapsen oheishuoltajan velvollisuutta ilmoittaa muutostaan vanhemmille sekä vanhempien velvollisuutta ilmoittaa muutosta oheishuoltajalle.

Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ja jos mahdollista kolme kuukautta ennen aiottua muuttoa. Ilmoituksen saa jättää tekemättä, jos se on välttämätöntä lapsen tai asuinpaikkaansa muuttavan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan välittömän ja vakavan uhan torjumiseksi.

Lapsen tapaamisoikeus

Lapsella on oikeus tavata vanhempaansa tämän luona tai muualla tai muulla tavoin pitää yhteyttä vanhempaansa. Lapsen tapaamisoikeuden turvaaminen on sekä tapaavan vanhemman että lapsen kanssa asuvan vanhemman vastuulla. Mitä nuorempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee molemmilta vanhemmiltaan tukea ja apua tapaamisten toteutumiseksi.

Tapaamisoikeudesta on mahdollista sopia suullisesti tai kirjallisesti. Sopimuksen laatimista varten vanhemmat varaavat ajan lastenvalvojalle ja lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen, jos vanhemmat ovat yksimielisiä sopimuksen sisällöstä. Sopimuksessa voidaan määritellä tapaamisten ajankohdat niin arki- ja viikonlopputapaamisia kuin loma-aikoja ja juhlapyhiä koskien. Tapaamisoikeudesta sovittaessa on hyvä sopia normaalin viikkorytmin ohella lomien ja juhlapyhien vietosta. Tapaamissopimuksessa voidaan sopia tapaamisten lisäksi muusta yhteydenpidosta sekä lapsen kuljettamisesta ja tarvittaessa myös tapaamismatkakulujen jakamisesta. Mahdollisten erimielisyystilanteiden välttämiseksi olisi hyvä, että tapaamisoikeus olisi määritelty mahdollisimman tarkasti.

Lapsenhuoltolain mukaan lapsen tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus luoda ja säilyttää myönteinen ja läheinen suhde vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Lapsen kummankin vanhemman on omalta osaltaan myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen. Vanhemman on kasvatustehtävässään vältettävä kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle.

Vanhemmat, jotka eivät pääse yhteisymmärrykseen lapsensa huollosta, asumisesta tai tapaamisista voivat hakeutua eron jälkeiseen perheasioidensovitteluun tai hakea sovittelua käräjäoikeudesta.

Asiantuntija-avusteisen huoltoriitojen sovittelun sovittelijana toimii perheasioihin perehtynyt tuomari ja häntä avustaa vanhemmuuden ja lapsen kehityksen asiantuntija (yleensä psykologi tai sosiaalityöntekijä). Sovittelun tavoitteena on saada kestävä sopimus vanhempien välille.

Jos vanhemmat eivät pysty sopimaan asiaa, he voivat viedä asian käräjäoikeuden päätettäväksi. Käräjäoikeus voi pyytää selvityksen vanhempien ja lasten tilanteesta perheoikeudellisista palveluista.

  • Olosuhdeselvitys tuomioistuimelle

Valvotut tapaamiset

Vanhemmat voivat sopia tai tuomioistuin voi määrätä, että lapsen ja vanhemman väliset tapaamiset toteutetaan tuettuina tai valvottuina tai että tapaamiset aloitetaan ja lopetetaan valvotusti (valvotut vaihdot). Sopimus voidaan vahvistaa tai tuomioistuin voi asiasta päättää, jos tuki tai valvonta on tarpeen lapsen edun kannalta perustellusta syystä.

Valvottuja tapaamisia on syytä harkita, jos vanhemmat eivät keskenään pääse sopimukseen tapaamisista ja on huolta siitä, että tapaajavanhempi ei pysty huolehtimaan lapsesta tapaamisten aikana tai on kulunut pitkä aika lapsen ja tapaajavanhemman viime tapaamisesta.

Sosiaalitoimisto

Ilkantie 18 (1. kerros)
60800 Ilmajoki

Sosiaalipalveluiden ajankohtaiset

Ajankohtaiset9.9.2020
Lähde mukaan tukiperheeksi.
Ajankohtaiset29.7.2020
Sijaisperheenä toimiminen.
Ajankohtaiset29.5.2020
Uimahalli ja liikuntahallit avautuvat rajoitetusti, myös kirjasto avautuu. Tiedotetta päivitetty 9.7.2020