Jätepoliittisen ohjelman visio vuoteen 2030 on ”Alueellisesti edelläkäyvää ja vastuullista arjen kiertotaloutta”. Visio ilmentää jätehuollon kiertotaloutta edistäväksi arjen toiminnaksi. Muutos toteutetaan koko toimialueella uusilla, alueellisesti toimivilla ratkaisuilla vastuullisesti, eli sitoutumalla lakien ja asetusten mukaisiin tavoitteisiin.

Ohjelman päätavoitteet ovat kiertotalouden edistäminen sekä asukas- ja ympäristölähtöisten jätehuoltopalvelujen kehittäminen. Kiertotalouden edistämistä tarkastellaan tarkemmin jätteen synnyn vähentämisen ja kierrätysasteen nostamisen näkökulmasta. Asukas- ja ympäristölähtöiset jätehuoltopalvelut sisältävät vastuullisen jätehuollon järjestämisen varmistavia toimenpiteitä sekä toimenpiteitä, joilla pyritään entisestään lisäämään asukkaiden tyytyväisyyttä palveluihin sekä motivoitumista osallistumaan omalla toiminnallaan arjen kiertotalouden edistämiseen.

Jätepoliittinen ohjelma, ohjelman tiivistelmä, kuntien avuksi kerätty tietopaketti koskien hankintoja sekä jalkauttamissuunnitelma kuntien kiertotaloutta koskien löytyvät alta.

Jätepoliittisen ohjelman jalkauttaminen

Jätepoliittisen ohjelman ohjausryhmä on kokoontunut 17.4.2024 ja ohjelman jalkauttamisessa edetään seuraavasti:

Alkukartoituskyselyjen tuloksien perusteella sekä eri hankkeiden ja jätepoliittisen ohjelman toimenpiteiden perusteella esitettiin keskittymistä kolmeen aihe-alueeseen jätepoliittisen ohjelman jalkauttamisessa;

  1. Kestävät/kiertotaloushankinnat
  2. Infran maamassat
  3. Yhteiskäytön, lainauksen ja vuokrauksen lisääminen kuntien toiminnoissa

Kunnat kokivat kestävät hankinnat selvästi aiheeksi, josta tarvitaan lisätietoa ja tukea jätepoliittisen ohjelman toimenpiteiden toteuttamiseksi. Maamassojen hallinta olisi päästöllisesti hyvin merkittävä asia ja kunnat eivät ole pääosin edenneet asiassa alkukartoituskyselyn mukaan. Hankinnat ja maamassat löytyvät myös muiden alueellisten hankkeiden edistettävissä asioissa. Kolmantena kohtana on asia, jota kunnat voisivat edistää, mutta joka on jäänyt jostain syystä vähälle huomiolle; jakamistalous. Kiertotalous ei toteudu kokonaisuutena ilman jakamistaloutta. Yhteiskäytön, lainauksen ja vuokrauksen lisääminen pääosin puuttuu muista ohjelmista ja kunnat eivät ole edenneet kirjastoja lukuun ottamatta asiassa. Kunnilla olisi kuitenkin hyvä potentiaali edistää jakamistaloutta.

Ohjausryhmässä hyväksyttiin esitykset, jotka koskevat yhteistyötä kiertotalouden alueellisten eri toimijoiden suhteen, Kiertotalouden green dealin viemistä eteenpäin alueellisesti yhteistyössä, kiertotaloustoimenpiteiden mittariston selvitystyön aloittamista, ohjausryhmän laajentamista kolmella edustajalla sekä syksyllä kiertotalousseminaarin järjestämiseen edistämään alueellista kiertotaloutta.

Esitykset olivat:

  • Valtuutetaan jätehuoltopäällikkö yhteistyötunnusteluihin seuraavien tahojen kanssa: toimialueen ELY-keskukset, Etelä-Pohjanmaan liitto, Pirkanmaan liitto, SeAMK, KESTÄVÄT-ilmastoyhteistyö, SeAMK RIIHI-hanke. Alueiden hankkeiden tietouden yhdistäminen: KESTÄVÄT-ilmastoyhteistyö ja maakuntaliitot ja SeAMK RIIHI-hanke sekä jätepoliittinen ohjelma. Pyritään saamaan aikaan pysyvä alueellinen yhteistyö: kunnat/kaupungit, korkeakoulu, ELYt ja maakuntaliitot.
  • Valtuutetaan jätehuoltopäällikkö yhteistyötunnusteluihin Kiertotalouden green dealin suhteen. Pyritään alueelliseen kattositoumukseen, johon kunnat voisivat halutessaan liittyä. Kattositoumuksen voisi tehdä esimerkiksi maakuntaliitto. Kiertotalouden green deal toisi kiertotaloustyöstä näkyvää ja tuo käytettäväksi Suomen johtavien tutkijoiden ja asiantuntijoiden tuen.
  • Valtuutetaan jätehuoltopäällikkö selvittämään alustaa toimenpiteiden tilan esittämiseen ja kiertotalouden mittarointiin, alusta voitaisiin ottaa käyttöön kuntakohtaisesti. Mittaristolla mahdollistetaan ilmasto- ja kiertotaloustyön toimenpiteiden tilan esittäminen reaaliaikaisesti ja kiertotalouden mittaamiseen siten, että mittaristossa on mahdollista huomioida päällekkäiset hankkeet ja sitoumukset. Mittaamisen lisäksi olisi kuntalaisen näkökulmasta hyvin hyödyllistä tietää, mitä kunnassa on meneillään koskien kiertotaloutta eli tuodaan läpinäkyvyyttä.
  • Ohjausryhmää laajennetaan siten, että ohjausryhmän jäseniksi kutsutaan myös Pirkanmaan ELY-keskus, Lakeuden Etappi Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Lakeuden jätelautakunnan puheenjohtaja. Kihniön kunta sijaitsee Pirkanmaalla ja tämä tulee ottaa jatkossa huomioon paremmin. Useamman ELY-keskuksen yhteistyö tuo myös lisäarvoa. Jäteyhtiön hallituksen puheenjohtaja ja jätelautakunnan puheenjohtaja tulee olla ohjausryhmässä saamassa ensikäden tietoa siitä, miten jätehuollon ja kiertotalouden suuntaviivat visioidaan alueella.
  • Pidetään syksyllä 2024 kiertotalousseminaari, jossa paneudutaan jätepoliittisen ohjelman toimeenpanoon. Kutsutaan jätepoliittisen ohjelman ohjausryhmä, kuntien yhteyshenkilöt, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset, Lakeuden jätelautakunnan luottamushenkilöt ja toimistoväki, Lakeuden Etappi Oy:n hallitus ja johtoryhmä, kunnanjohtajat, hallintojohtajat ja tekniset johtajat. Puhujiksi kutsutaan myös mahdollisia yhteistyökumppaneita (maakuntaliitot, ELY, SeAMK, KESTÄVÄT-ilmastotyö, sekä Syke tai YM). Seminaarissa paneudutaan esimerkiksi alkukartoituskyselyssä kuntien itsensä esiin tuomiin haasteisiin kiertotalouden toteuttamiseksi. Seminaari pidetään Seinäjoella.

Lisätiedot: Jätepoliittisen ohjelman tilannekatsaus