Erään tilan omistajat haluavat lahjoittaa tilansa kunnalle edellyttäen, että se luovutetaan siinä kunnossa kuin se on ja vastaanottaja vastaa kaikista mahdollisista kuluista. Tilalla on kaksi purkukuntoista pienehköä rakennusta ja sen pinta-ala on noin 1030 m2. Asemakaavassa kohde on merkinnällä KL (Liikerakennusten korttelialue) sekä rajoittuu kunnan maanomistukseen Vakavuoren alueen laidalla.
Kunnanhallitus päätti, että kunta ottaa vastaan em. kiinteistön, sekä hyväksyi lahjakirjaluonnoksen.
Kunta on neuvotellut viiden eri tilan hankkimisesta Rengonharjun lentokentän läheltä.
Tiloilla on tarkoitus vahvistaa kunnan maavarantoa alueella. Tilat rajoittuvat kunnan omistamiin kiinteistöihin ja osittain asemakaava-alueeseen.
Kunta luovuttaisi vaihdossa em. tiloista tilojen määräalan. Jatkovalmistelun aikana teetettyjen uusien arvioiden mukaan kunnan luovuttamien määräalojen arvo on kokonaisarvonkorjauksen jälkeen noin 133 200 €. Lisäksi kunta maksaisi välirahaa 40 000 €.
Kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle em. kiinteistöjen hankkimista kunnalle sekä vaihtokaupan ja vaihtokauppakirjan hyväksymistä.
Ilmajoen kunnassa yritystonttikohteet on tavallisesti myyty toimijoille, eikä tontin vuokrausmahdollisuutta ole ollut ilman erillispäätöstä.
Tontinluovutusvaihtoehtoja on päätetty päivittää myös vuokraukseen yritystonttien osalta (teollisuus-, varasto-, liike-, ja kaupan alan tontit).
Vuokran määräytymistä esitetään prosenttiperusteiseksi valtuuston määrittelemästä tontin myyntihinnasta, kuitenkin siten, että vuokra on minimissään 1 200 euroa vuodessa. Tontinluovutusneuvotteluissa harkitaan tapauskohtaisesti, onko tarkoituksenmukaisempaa luovuttaa tontti kiinteistökaupan vai vuokrauksen kautta.
Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että kunta ottaa käyttöön tonttien vuokrauskäytännön yritystoimintaan tarkoitetuilla tonteilla. Tontin vuokrausta voidaan tarjota harkinnan perusteella vaihtoehtona tontin ostamiselle. Lisäksi kunnanhallitus esittää valtuustolle yritystontin vuokrasopimusluonnoksen hyväksymistä.
Ilmajoen Liikunnan ja Urheilun Tuki ry on laatinut suunnitelman Laidunalueen hiekkakentän muuttamiseksi tekonurmikentäksi. Hankkeen kustannusarvio on 500 000 euroa. Hankkeen toteuttamiseksi yhdistys hakee yleishyödyllisen toimintaympäristön tukea ELY-keskukselta. ELY-keskuksen tukiehtojen täyttyminen edellyttää kunnan sitoutumista hankkeeseen 10 prosentin eli 50 000 euron maksuosuudella. Lisäksi kunnan tulee vuokrata kenttä ja muu kentän toimintaan liittyvä maa-alue Liikunnan ja Urheilun Tuki ry:lle.
Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että se myöntää 50 000 lisämäärärahan Laidunalueen hiekkakentän kehittämishankkeeseen vuonna 2025 ja hyväksyi maanvuokrasopimuksen sillä ehdolla, että Laidunalueen hiekkakentän kehittämishanke toteutuu.
Ilmajoen kunta on osallistunut Etelä-Pohjanmaan urheiluakatemian toimintaan vuodesta 2007 lähtien. Urheiluakatemiaa hallinnoi Kuortaneen urheiluopistosäätiö. Toiminnan aloittamisen käynnistäneen puitesopimuksen allekirjoittivat Ilmajoen, Kuortaneen ja Nurmon kunnat, Kauhajoen, Lapuan ja Seinäjoen kaupungit, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä ja Kuortaneen urheiluopistosäätiö.
Osallistumisesta urheiluakatemian toimintaan on sovittu vuodesta 2014 lähtien erillisillä kahdenkeskisillä kolmen vuoden pituisilla sopimuksilla, joissa on määritelty kunnan vuotuinen perusrahoitusosuus, joka Ilmajoen osalta on ollut 5 000 euroa.
Tällä hetkellä voimassa oleva sopimus päättyy vuoden 2025 lopussa. Etelä-Pohjanmaan Urheiluakatemia ehdottaa uuden kolmevuotisen sopimuksen laatimista vuosille 2026–2028.
Kunnanhallitus päätti hyväksyä yhteistyösopimuksen ja nimetä hyvinvointipäällikön kunnan edustajaksi Etelä-Pohjanmaan urheiluakatemian johtoryhmään.
Koskenkorvan Urheilijat pyytää kuukauden pituista jatkoaikaa 30.4.2025 erääntyvälle lainalleen. Syynä on pesäpallon seutukunnallisen kehittämishankkeen loppulaskelmiin perustuvien tukiosuuksien maksatuksen viivästyminen.
Kunnanhallitus myönsi lainalle maksuajan pidennystä 31.5.2025 asti.
Ilmajoella aloittaa toimintansa toukokuussa 2025 uusi lastensuojeluyksikkö Pihakoivu Oy, joka on osa Humanan lastensuojelupalveluita. Yksikössä tulee asumaan noin 15 oppivelvollista lasta/nuorta.
Kunnalla on perusopetuslain mukaan velvollisuus järjestää perusopetusta ja esiopetusta. Oikeus saada perusopetuslaissa tarkoitettua opetusta kuuluu yhtäläisesti myös huostaan otetuille ja kodin ulkopuolelle sijoitetuille oppivelvollisuusikäisille lapsille ja nuorille. Suurimmalle osalle oppivelvollisista opetus järjestetään yksikön yhteydessä. Alakoululaisten osalta yhteistyötä tehdään Herralan koulun kanssa ja yläkoululaisten osalta Jaakko Ilkan koulun kanssa.
Opetuksen käytännön järjestelyiden kannalta on tarpeellista, että yksikössä sijaitsevassa luokassa työskentelee kaksi erityisluokanopettajaa ja yksi koulunkäynninohjaaja.
Perustettavaksi nyt haettavat erityisluokanopettajan virat sijoitetaan Pihakoivun yhteyteen. Tavoitteena on, että opettajien vahvalla työparitoiminnalla saavutetaan onnistunutta työskentelyä varsin vaativassa toimintaympäristössä sekä myös henkilöstön pysyvyyttä ja sitoutuneisuutta. Opetuksen järjestämisen ja oppimisen tueksi rekrytoidaan lukuvuodelle 2025–2026 määräaikainen koulunkäynninohjaaja.
Kunnanhallitus hyväksyy omalta osaltaan esityksen ja esittää kunnanvaltuustolle, että
Lisäksi kunnanhallitus myönsi erityisluokanopettajan virkoihin täyttöluvan 1.8.2025 alkaen, mikäli valtuusto päättää perustaa virat.
Ilmajoen kunnassa lukuvuonna 2024–2025 työskentelee 70 koulunkäynninohjaajaa henkilötyövuosina 59,37. Näistä työtehtävistä 44 on vakituisia toimia ja 26 määräaikaista. Kevään 2024 ja 2025 välisenä aikana vakinaisista toimista on vapautunut 10 täytettäväksi 5.8.2025 alkaen. Vakinaistamista haetaan näistä kahdeksaan toimeen.
Kyseessä olevien kahdeksan henkilön kohdalla ei ole perusteita määräaikaisuuden jatkamiseksi.
Kunnanhallitus hyväksyin kasvatus- ja opetuslautakunnan esityksen toimien vakinaistamisesta.
Eduskunnan oikeusasiamiehelle on jätetty kantelu koskien kunnanhallituksen kokousmenettelyä asiassa 23.9.2024 § 163, Vetoomus Neiron koulun keittiön säilyttämisestä valmistuskeittiönä.
Kunnanhallitus päätti antaa asiaan liittyvän lausunnon ja toteaa siinä, että kunnanhallitukselle jätetty vetoomus käsiteltiin kokouksessa erillisenä pykälänä kuntademokratinen näkökulma huomioiden. Vetoomuksen allekirjoittaneiden kuntalaisten määrä oli suuri, minkä lisäksi se oli saanut runsaasti julkisuutta mm. sosiaalisessa mediassa. Kunnanhallituksen kokouksissa esittelijänä toimivan kunnanjohtajan näkemyksen mukaan aloitteen jättäneille kuntalaisille tuli tästä syystä antaa perustelut tehdylle päätökselle.
Varsinainen toimivalta valmistus- ja jakelukeittiöasiassa on viranhaltijoilla, joten kunnanhallitus ei voinut tästä asiasta kokouksessaan päättää.
Ensimmäisessä valtuustoaloitteessa esitettiin Ilmajoen kunnan kaikille työntekijöille palkallista vapaapäivää. Kunnanhallitus päätti äänestyksen jälkeen, että lisämäärärahaesitystä vuoden 2025 talousarvioon palkallisen vapaapäivän myöntämiseksi koko henkilöstölle ei valmisteltaisi ja esittää valtuustolle, että se toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi.
Toisessa valtuustoaloitteessa esitettiin osallisuussuunnitelman laatimista Ilmajoen kunnalle.
Kunnassa on perinteisesti pyritty osallistamaan kuntalaisia, järjestöjä ja yrityksiä kunnan kehittämiseen ja toiminnan suunnitteluun. Esimerkkejä osallistamisesta ovat mm. uusien koulurakennusten suunnittelutyöryhmät, kaavoituksen linjauksiin liittyvät kuntalaistilaisuudet, keskustan kehittämishankkeet yhteistyössä yritysten kanssa ja kuntalaisia osallistava budjetointi. Asia on huomioitu myös kunnan strategiassa.
Osallistaminen on ollut pitkään ohjenuorana ilmajokisessa päätöksenteossa, vaikka siihen liittyvää toiminnanohjausta ei ole viety erilliseen suunnitelmaan.
Suunnitelma voisi kuitenkin selkeyttää osallistamisen pelisääntöjä ja tehdä siitä määrämuotoisempaa.
Kunnanhallitus päätti, että valmistelu osallisuussuunnitelman laatimiseksi käynnistettäisiin ja esittää valtuustolle, että se toteaa valtuustoaloitteen loppuunkäsitellyksi.
Kolmannessa valtuustoaloitteessa esitettiin Ilkantien sillan avaamista henkilöautoliikenteelle. Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että silta säilytetään kevyen liikenteen käytössä ja että valtuusto toteaa valtuustoaloitteen loppuunkäsitellyksi.