Kymmenen kysymystä talvikunnossapidosta

Talviset kelit saapuivat ja sääennuste lupaa lunta ja liukkautta myös tulevaksi talveksi. Tästä syystä nostimme jälleen esiin tämän tietopaketin talvikunnossapidosta:

1. Mitä talvikunnossapito tarkoittaa?

Talvikunnossapito perustuu lakiin kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossapidosta. Tavoitteena on pitää kadut siisteinä ja liikennettä tyydyttävässä kunnossa. Talvikunnossapito tarkoittaa siis katujen puhtaanapitoa, lumenauraamista, hiekoitusta, polanteen tasaamista ja lumen poistoa. Lisäksi varmistetaan kuivatuksen toiminta.

2. Kuka vastaa talvikunnossapidosta?

Ilmajoen kunta vastaa asemakaava-alueiden talvikunnossapidosta. Valtion teistä vastaa ELY-keskus. Yksityisteistä vastaa yksityistien omistaja tai tiekunta. Niiden tiekuntien, jotka ovat tehneet kunnossapitosopimuksen kunnan kanssa, tiet hoitaa kunta. Tonttiliittymistä, piha-alueista ja postilaatikkojen edustoista vastaa tontinomistaja.

3. Mistä tiedän kenelle katu/tie kuuluu?

Kartalle on merkitty mustalla valtion tiet, joiden kunnossapidosta vastaa ELY-keskus. Ilmajoen kunta vastaa muista asemakaava-alueen kaduista ja erillisellä sopimuksella osasta yksityisteitä:

4. Saako yksityisteiden talvikunnossapitoon avustusta?

Kunta päättää myönnettävistä avustuksia yksityisteille (Yksityistielaki 84 §). Tällä hetkellä kunta hoitaa erillisellä sopimuksella yksityisteitä, jotka ovat hyväksytty kunnan täysimääräisen avustuksen piiriin. Nämä kunnan hoidossa olevat yksityistiet on merkitty edellä esitettyihin aluekarttoihin. Muutkin tiekunnat voivat hakea vuosittain avustusta osaan tiehoitokuluistaan kunnan tekniseltä lautakunnalta.

5. Kuka tekee talvityöt?

Ilmajoen kunnan talvikunnossapitoa tekevät kilpailutuksella valitut urakoitsijoita. Kunnossapitotöihin lähdetään aina kunnan päivystäjän antamasta lähtökäskystä. Jokaiselle työkoneelle on varattu oma reitti ja työjärjestys. Töiden ajoituksissa otetaan huomioon aamu- ja iltapäivän liikenne.

6. Miten aurauskaluston määrä on mitoitettu?

Aurauskaluston määrä on mitoitettu siten, että normaaleissa talviolosuhteissa kukin urakoitsija pystyy hoitamaan oman alueensa alle kahdeksassa tunnissa. Kaikkiin sääolosuhteisiin varautuminen kahdeksan tunnin toimenpideajan puitteissa ei ole mahdollista.

7. Milloin auraus viivästyy?

Jokainen työkone tekee oman alueensa työt sovitussa järjestyksessä. Samanaikaisesti ei voida olla kaikkialla. Kun talvikelit ovat normaalia hankalampia, töiden loppuunsaattaminen viivästyy. Tällöin tuleekin muistaa, että työt kyllä tehdään, joskin viiveellä.
Haasteita tuovat lämpötilojen vaihtelu, lumisateen vaihtuminen vesisateeksi ja pitkäkestoiset sateet. Pitkäkestoisilla lumisateilla voidaan joutua auraamaan pääreittejä useampaan kertaan, ennen kuin tonttikaduille päästään.
Tavoitteena on, että liikenteen huippukohtina aamu- ja iltapäivästä pääreitit ovat helppokulkuisia ja turvallisia koko työ- tai koulumatkan. Kovina lumipyrypäivinä on siis odotettavissa lumessa tarpomista, mutta pyrimme poikkeusolosuhteissakin pitämään pääreitit kunnossa ja auraamaan muutkin alueet työ- ja koulupäivän aikana.

8. Mihin lumet aurataan?

Auratessa lumet siirtyvät väylän viereen ja lumi saattaa päätyä tonttien aitoja vasten. Joskus talvella lunta voi kertyä niin paljon, että lunta joudutaan poistamaan ahtailta katualueilta ja kuljettamaan kunnan lumenjättöpaikoille.

9. Kenelle ilmoitetaan vahingoista?

Jos talvikunnossapidon johdosta aita, postilaatikko tai muuta omaisuutta rikkoontuu kunnan hoitamilla teillä, niin urakoitsijalla on korvausvastuu aiheuttamistaan vahingoista. Mikäli talvikunnossapitoon liittyen on tarve olla yhteydessä kuntaan tai ELY keskukseen, niin päivystysnumerot palvelevat seuraavasti.

kunnallistekniikan päivystys 044 4191 800 (kadut ja tiet)
kiinteistöpäivystys 044 4191 794 virka-aikaan ja 044 4191 840 muina aikoina
ELY-keskuksen teillä tieliikenteen vihjepuhelimeen 0200 2100

10. Mitä muuta talvihoitoa tehdään?

Ilmajoen kunta torjuu liukkautta hiekoittamalla. Liukkaudentorjuntaan ryhdytään, kun säämuutokset aiheuttavat liukkauden tuntuvan lisääntymisen. Jalankulku- ja pyörätiet hoidetaan ensimmäisenä. Lisäksi suoritetaan tulvantorjuntaa sulattamalla kaivoja ja tierumpuja. Talven päätteeksi hiekoitushiekat poistetaan mahdollisimman nopeasti, kun lumi ja jää ovat väyliltä kokonaan sulanut.