Liki viisikymmentä vuotta kunnan vesilaitosta hoitanut ja peräti kahdeksan kautta valtuustossa istunut Markku Koskela sai maanantaina vastaanottaa arvovaltaista postia suoraan presidentiltä, kun hallituksen kokouksen alussa luovutettiin kirje kunnallisneuvoksen arvonimen myöntämisestä.
Kuntakentän vahva vaikuttaja hyppäsi vesilaitoksen hommiin suoraan ammattikoulun penkiltä vuonna 1974. Kunnallispolitiikkaan hän lähti kymmenen vuotta myöhemmin, kun urheilu-uran päättyminen toi mukanaan lisää vapaa-aikaa.
– Lapsuuden kodissa oli aina keskusteltu yhteiskunnallisista asioista. Halusin katsoa, pystyisikö politiikan kautta vaikuttamaan Ilmajoen yhteisiin asioihin, Koskela muistelee.
Ja pystyihän sitä. Sittemmin Koskela on toiminut useissa erilaisissa luottamustoimissa niin kunnan, maakunnan kuin valtakunnan tasolla. Nyt meneillään oleva valtuustokausi tulee kuitenkin jäämään viimeiseksi.
– Aika aikansa kutakin, mutta jatkossakin on mukava seurata, miten kunnalla menee ja kuinka oma ala kulkee eteenpäin.
Koskela jäi jo aikaisemmin viime syksynä eläkkeelle vesilaitoksenhoitajan tehtävistä. Hän kertoo tuntevansa Ilmajoen myös työnsä puolesta aika hyvin, sillä 90-luvulle saakka hän kävi kerran vuodessa lukemassa pitäjän jokaisen talon vesimittarin. Eläkepäivät ovat sujuneet toistaiseksi mukavasti.
– Tottahan tähän tottuu nopsaan. Kun vain terveyttä piisaa, että voi jotakin rassehtia.
Politiikasta vetäytymisen myötä vapaa-aika lisääntyy nyt entisestään. Sitä Koskela paljastaa vähän jo odottaneensakin: enemmän omaa aikaa sekä itselle että lapsenlapsille. Lisäksi työ urheilun parissa toivottavasti jatkuu. Itsekin juniorina EM-pronssia voittanut Koskela toimii managerina Ilmajoen kisailijoiden hiihtojoukkueessa.
– Kevät näyttää löydämmekö sellaisia yhteistyötahoja, että pystymme jatkamaan Suomen Cupissa. Mutta kyllähän se vähän onhoiselta tuntuisi, jos joukkuetta ei saataisi kasaan, nyt kun menestystäkin on tullut. Urheilussa on kuitenkin samat haasteet kuin monessa muussakin asiassa eli resursseja pitäisi pystyä järjestämään, hän pohtii.
Resurssihaasteiden kanssa on totuttu painimaan myös kuntakentällä.
– Asiat eivät sinänsä muutu. Rahasta sielläkin on aina lopulta kysymys ja yleensä sitä on liian vähän.
Se mikä on muuttunut, on Koskelan mukaan tapa, jolla ihmiset kohtaavat toisensa esimerkiksi valtuuston kokouksissa.
– Ennen jokaisen mielipidettä arvostettiin enemmän kuin tällä hetkellä. Myös some on tuonut mukanaan omat mausteensa.
Koskela uskoo kuitenkin Ilmajoella olevan hyvät edellytykset pärjätä sekä sijaintinsa että runsaan 12 000 asukkaansa ansiosta. Se vaatii kuitenkin yhteistuumaisuutta niin kunnan päättäjiltä kuin viranhaltijoilta.
Kaksikymmentä vuotta pääluottamusmiehenä toimineen Koskelan mielestä henkilöstön ja päättäjien välit ovat onneksi kohtuullisen hyvät. Muutenkin on purjehdittu suotuisissa tuulissa. Esimerkiksi irtisanomisilta ja lomautuksilta on vältytty toisin kuin monessa muussa eteläpohjalaisessa kunnassa.
– Kunnan pitkäjänteinen henkilöstöpolitiikka on myös kuntalaisten etu ja työntekijöitä motivoiva voima. Jatkossa vähän jokaisella alalla on osaajapula. Siksi on entistä tärkeämpää miettiä kunnan houkuttelevuutta työnantajana ja saada nykyinen henkilöstö kokemaan, että heidän työtä arvostetaan.
Ilmajoen kunta onnittelee Koskelaa kunnallisneuvoksen arvonimestä ja toivottaa hyviä hiihtokelejä ensi talven hangille!