Ilmajoen rakennusvalvonta sai asiakkailtaan hyvää palautetta – ketteryyttä ja joustavuutta arvostetaan

Ilmajoen rakennusvalvonta toteuttaa asiakastyytyväisyyskyselyn joka neljäs vuosi. Loppuvuodesta 2025 valmistuneet kyselyn tulokset ovat kokonaisuudessaan erittäin myönteisiä.

Kysely lähetettiin 176 rakentajalle, joiden rakennushanke valmistui tammikuun 2022 ja syyskuun 2025 välisenä aikana. Noin kolmannes kyselyn saaneista vastasi kyselyyn. Vastanneiden kesken järjestettiin arvonta ja voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti.

Asiakastyytyväisyyskyselyä on toteutettu Ilmajoella valtuustokausittain jo vuodesta 1997 lähtien. Sähköisessä muodossa ja erityisesti Lupapiste.fi-verkkopalvelua koskevana kysely toteutettiin nyt toista kertaa. Kyselyn tarkastelujakson aikana tuli lisäksi voimaan uusi rakentamislaki.

Kyselyn tuloksista kertomassa olivat rakennustarkastaja Satu Kangas-Kuittinen, tarkastusinsinööri Petri Hakamaa, rakennusvalvonnan lupasihteeri Leila Räinä, paikkatietoasiantuntija Nina Lehtola (ent. lupasihteeri) sekä ympäristölautakunnan puheenjohtaja Simo Perälä.

Sähköinen asiointi kehittyy, ihminen säilyy keskiössä

Lupapiste.fi-palvelu sai vastaajilta hyvän arvosanan, ja sähköiseen asiointiin suhtaudutaan selvästi aiempaa myönteisemmin. Vastaukset tarjoavat samalla arvokasta palautetta myös ohjelmistotoimittajalle mahdollisista kehityskohteista.

Vaikka digitaaliset palvelut ovat arkipäiväistyneet, Ilmajoen rakennusvalvonnassa korostetaan edelleen ihmisen merkitystä palvelun taustalla. Lupaprosessit jakautuvat siten, että Kangas-Kuittinen vastaa lupavaiheesta päätökseen saakka ja Hakamaa hoitaa työmaiden katselmukset. Katselmusvaiheessa viestintä tapahtuu pääosin puhelimitse ja sähköpostitse, jolloin henkilökohtainen palvelu korostuu. Aloituskokoukset on usein pidetty sähköisesti, ja tähän kehityssuuntaan ollaan rakennusvalvonnassa tyytyväisiä.

Rakennusvalvonnan asiakaspalvelu sai vastaajilta kiitettävät arvosanat. Erityisesti lupa-asioiden käsittelynopeuteen oltiin tyytyväisiä. Ilmajoella koetaan olevan ketteryyttä ja joustavuutta hoitaa asiat sujuvasti myös kiireellisissä tilanteissa.

Kaiken kaikkiaan rakennusvalvonnan asiakaspalvelun kirjo on laaja, sillä käsiteltävinä on niin pieniä rakennuskohteita kuin suuria teollisuushankkeitakin.

Verkkopalvelut koetaan riittäviksi

Kyselyn perusteella rakentajat kokevat saavansa riittävästi ja laadukasta tietoa rakennusvalvontaan liittyvistä asioista kunnan verkkosivuilta. Lupapisteen kehittymisen myötä yhteydenottojen määrä rakennusvalvontaan on vähentynyt merkittävästi.

Rakennusvalvonnasta kuitenkin muistutetaan, että yhteyttä saa aina ottaa matalalla kynnyksellä. Hakamaa toteaa, että moni vastaajista ei ole enää ensikertalainen Lupapisteen käyttäjä, ja kokemuksen karttuessa myös haasteita ilmenee vähemmän. Yhteydenottojen tarve vaihtelee myös hankkeen koon mukaan: suuremmissa projekteissa on usein enemmän asiantuntemusta käytettävissä, kun taas pienemmissä kohteissa rakennusvalvontaan on tarve olla herkemmin yhteydessä esimerkiksi pääsuunnittelijan puuttuessa. Myös alueella toimivat asiantuntijat ovat voineet tukea rakentajia.

Korona-aika on lisäksi vauhdittanut digitaalisten palveluiden käyttöönottoa laajasti, ja osaamista on kertynyt nopeasti.

Hyvät tulokset mahdollistavat kehittämisen

Kyselyn tuloksissa rakennusvalvonnassa ei ilmennyt suuria kehittämiskohteita, mikä vapauttaa resursseja toiminnan sisäiseen kehittämiseen. Kun asiakaspalvelu toimii hyvin, painopisteenä on sen laadun säilyttäminen. Samalla ennakkoluulot rakennusvalvontaa kohtaan ovat selvästi madaltuneet: aiemmin rakennusvalvontaa saatettiin pitää pakollisena pahana, mutta nykyisin sitä ei enää koeta jäykkänä byrokratiakoneistona.

Vuoden 2025 alussa voimaan tullut uusi rakentamislaki pyrkii keventämään ja sujuvoittamaan rakentamista. Muutos hämmentää osaa rakentajista, esimerkiksi alle 30 neliömetrin rakennukset asuinkäyttöä lukuun ottamatta eivät enää edellytä erillistä rakennuslupaa. Lakiuudistus on vaatinut rakennusvalvonnalta lisäresursseja, mutta toiminnan suunta on säilynyt ennallaan.

Kyselyn mukaan vastaajat olivat aiempaa tyytyväisempiä myös omaan rakennuttamisorganisaatioonsa. Vaikka rakennusvalvonnan rooli on enemmän yleisen edun valvonta ja prosessin tukija kuin varsinainen toteuttaja, kyselyllä selvitettiin omakotitalon rakentajilta myös tyytyväisyyttä lopputulokseen sekä rakennuttamisorganisaatioon. Kyselyn mukaan omakotitalon rakentajien tyytyväisyys lopputulokseen nousi edelliseen kyselyyn verrattuna 89 prosentista 100 prosenttiin, sekä tyytyväisyys rakennus- ja lvis-töiden suorittajiin 65 prosentista 91 prosenttiin. Kehitystä saattaa selittää rakentamisen suvantovaihe, jonka myötä ammattilaisia on ollut paremmin saatavilla. Tyytyväisyys omaan rakennusprojektiin heijastanee omakotitalon rakentajien tilannetta myös valtakunnallisesti.