Koskenkorvan alueen uusi koulu

Usein huolta herättää, miten rakennuksen sääsuojaus toteutetaan siten, että esimerkiksi lämmöneristevillat eivät kastu rakennusvaiheessa.

Koskenkorvan uuden koulun sääsuojaus toteutuu rakenteellisesti, eli kaikki kosteudelle herkät työvaiheet toteutetaan vasta sitten, kun rakennuksen lopullisen vesikatteen bitumihuopakerros on jo suojaamassa tiloja ja rakenteita.

Tämän lisäksi oleellinen osa sääsuojausta on rakennuksen runkovaiheessa tehtävät materiaalivalinnat. Sääoloille herkkiä eristemateriaaleja ei käytetä, vaan esimerkiksi ulkoseinien lämmöneristeet ovat umpisoluisia eristeitä, jonka vuoksi eristeet eivät ime itseensä vettä eikä eriste kuljeta kosteutta kapillaarisesti.

Rakennushanke toteutetaan Kuivaketju10-toimintamallin mukaisesti.

Kuivaketju10-järjestelmässä tunnistetaan riskit, jotka liittyvät kosteudenhallintaan. Tunnistetuille riskeille suunnitellaan hallintatoimet ennakkoon ja kriittiset vaiheet tarkastetaan ja dokumentoidaan. Tilaajan asiantuntijana toimiva kosteudenhallintakoordinaattori valvoo kosteudenhallinnan toteutumista koko rakennushankkeen ajan.  Kosteudenhallintasuunnitelman laatii hankkeelle KVR-urakoitsija.

Ilmajoen kunta on tarjouspyyntöasiakirjoissa linjannut, että kohteen vesikatteen kattokaltevuuden tulee olla vähintään 1:20. Joissakin esitetyissä havainnekuvissa rakennus saattaa kuitenkin näyttää tasakattoiselta. Tämä johtuu ensisijaisesti kuvakulmasta, joka voi luoda harhaanjohtavan vaikutelman.

Koulun katto toteutetaan bitumikermillä eristettynä pulpettikattona, joka kallistuu rakennuksen molempiin päätyihin ja sadevesi johdetaan ulkopuolisella vedenpoistolla vesikourujen ja syöksytorvien kautta hulevesiviemäriin. Vesikourut ja syöksytorvet varustetaan sulanapitokaapeleilla jäätymisen estämiseksi. Ulkonevat räystäät suojaavat julkisivua kosteusrasitukselta.

Kattoratkaisussa on pyritty teknisesti selkeään ja yksinkertaiseen toteutukseen huomioiden ullakkotilan tuuletuksen toimivuus. Vesikatteen liitoskohtien ja yksityiskohtien, kuten ylösnostojen, jiirien ja nurkkien määrä on minimoitu. Suunnitellussa ratkaisussa  on vältetty vesivuodolle alttiita kohtia ja varmistettu katon huollettavuus sekä pitkäaikaiskestävyys.

Kunnan rakennuttamisorganisaatio ohjaa hankkeen valvontaa. Ostopalveluna toteutettavat rakennushankkeen valvontapalvelut tulevat koskemaan rakennustöitä, LVI-töitä sekä sähkötöitä. Tämän lisäksi hankkeelle nimetään kosteudenhallintakoordinaattori. Valvojat dokumentoivat tekemänsä tarkastukset ajantasaisesti ja rakentamisen laadun hallinta on mahdollista todentaa vielä vuosien jälkeenkin. Tarjouskilpailu valvontapalveluista on meneillään ja valmistuu joulukuun 2025 alkupuolella.

Rakennuksen korkeusasema määräytyy monien eri tekijöiden perusteella.

Alapohjarakenteen kosteusteknisen toimivuuden varmistaminen, piha-alueiden painumien ja routimisen vaikutusten minimointi ja tonttia ympäröivien katujen sekä naapuritonttien korkeudet vaikuttavat rakennuksen korkeusaseman määräytymiseen.

Myös hulevesien poisjohtaminen ja pohjavedenpinnan korkeusasema huomioidaan rakennuksen pohjarakenteiden korkeusasemaa määriteltäessä. Esteettömyysvaatimukset ohjaavat myös rakennuksen korkeusaseman määrittelyä ja korkeusasema määritellään rakennusluvan yhteydessä.

Salin koko on mitoitettu ensisijaisesti koulun tarpeiden mukaan. Sen pinta-ala on 357 m² + tuoli- ja välinevarastot 90m². Salin vapaa korkeus on seitsemän metriä. Sali voidaan jakaa kahteen osaan väliverholla ja iltakäyttöä varten saliin ja pukuhuoneisiin on erillinen sisäänpääsy.

Koulun ympäristön kevyen liikenteen verkkoa koskeva suunnittelu on alkanut ja tavoitteena on rakentaa kevyen liikenteen verkosto ja turvalliset tieylitysjärjestelyt siten, että ne ovat valmiina koulutyön alkaessa syksyllä 2027.

Ilmajoentie on tällä hetkellä valtion ylläpitämä yleinen tie ja sitä koskevat kevyen liikenteen turvallisuusjärjestelyiden tekeminen edellyttää yleisen tiealueen siirtämistä kunnan hallintaan. Hallinnan siirron ja kaavamuutoksen valmistelu käynnistyy keväällä 2026.

Joulukuussa 2025 työmaalle toimitetut eristeet ovat routaeristeitä ja ne asennetaan maan pinnan alapuolelle, joten niitä ei ole tarkoituksenmukaista suojata varastoinnin aikana. (Routaeristeet sietävät kosteutta ja tulevat asennettuinakin olemaan maanpinnan alapuolella kosteusrasitukselle alttiina).

Valkoinen EPS-eriste asennetaan rakennuksen alle estämään perusmaan jäätyminen rakennustyön aikana (rakennustyön aloituksen siirryttyä talvelle).

Kellertävä XPS-eriste tulee liikennealueiden, eli laatoituksen ja asfaltoinnin alle. Liikennealueiden routaeristyksellä minimoidaan pihan päällystettyjen osien mahdolliset routanousut.